Hevosterapiassa tai ratsastusterapiassa on käytettävä tietynlaisia hevosia, jotka soveltuvat terapeutin tarpeisiin. Eri hevosroduilla on taipumusta soveltua eri tehtäviin ja ihminen on niitä jalostanutkin sen mukaan. Ihmisen ja hevosen yhteinen taival on kestänyt pitkään, tuhansia vuosia. Siinä ajassa on ehditty kehittämään runsaasti eri mantereille ja eri työnkuviin sopivia hevosia, jotka vaihtelevat ominaisuuksiensa puolesta.

Rotu ei tietenkään suoraan sulje pois mahdollisuutta käyttää hevosta terapiassa, sillä ihmisten tapaan hevosetkin ovat yksilöitä ja energisenä ja arvaamattomanakin pidetty rodun yksilö saattaa muista tovereistaan poiketen soveltua täydellisesti terapiahevoseksi.

Mitä hyvältä terapiahevoselta vaaditaan?

Kaikkien hevosten on huomattu reagoivan jollain tavalla ihmisiin. Ne tunnistavat tutut ja muistavat esimerkiksi eläinlääkärin hajun. Hevoset osaavat myös lukea ja tulkita ilmeitä, ja saattavat tietoisesti vältellä ilkeiltä tai vihaisilta näyttäviä ihmisiä. Terapiakäyttöön soveltuvalta hevoselta vaaditaan vähintäänkin kykyä tulla toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Monet terapiassa käyvät, erityisesti mielenterveyskuntoutujat, saattavat olla käytökseltään arvaamattomia ja on tärkeää, että hevonen sietää jonkun verran tällaista käytöstä.

Hevosen on oltava myös sosiaalinen ja sen täytyy pitää työstään, sillä vasten tahtoaan terapiaan käytettävä hevonen ei ole hyväksi potilaan kuntoutumiselle. Myös potilaat kykenevät herkästi aistimaan sen, jos eläin ei halua olla niiden seurassa ja tämä saattaa pahimmillaan huonontaa kuntoutuksen tuloksia. Hyvä terapiahevonen reagoi ihmiseen ystävällisellä tavalla.

Hyvä terapiahevonen on myös sopeutuva ja oppivainen, sillä niitä koulutetaan terapiaohjelmassa totuttamalla ne esimerkiksi vammaisten apuvälineisiin, kuten pyörätuoleihin tai erilaisiin kävelytukiin, jotta ne eivät hermostuisi niistä terapiassa. Fyysisessä kuntoutuksessa on myös tärkeää, että hevosen käynti on mahdollisimman tasaista ja sen selässä on helppo istua.

Hevosterapiaan sopivia rotuja

Yleisesti voidaan sanoa, että kylmäveriset rodut on jalostettu rauhalliseksi ja kärsivälliseksi ja ne sopivat sen vuoksi terapiaan. Suuri koko saattaa kuitenkin olla joillekin ongelma. Suomenhevosta on pidetty myös hyvänä vaihtoehtona, vaikka se luokitellaan toisinaan yleishevosiin.

Lapsille ponit voivat olla myös hyviä vaihtoehtoja, kunhan niiden temperamenttiin kiinnittää huomiota. Jotkut ponit voivat olla melkoisen äkkipikaisia, vaikka niistä suurin osa onkin ystävällisiä. Myös islanninhevosia on käytetty jonkin verran niiden pienen koon ja ystävällisen luonteen vuoksi.